Laadunseurantaa ja lisää säästöpuita – mikä on muuttunut PEFC-kriteereissä?

PEFC-metsäsertifioinnin suomalaiset standardit päivitettiin. Kansainvälinen PEFC edellyttää, että metsän hoidon vaatimukset uudistetaan kansallisesti viiden vuoden välein.

”Kestävyyttä koskevat ajatukset ja käsitteet elävät ajan myötä, joten PEFC-standardien sisällön ajantasaisuus on syytä päivittää määräajoin”, toteaa PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola.

Vuosina 2013–2014 Suomen PEFC-kriteerit päivittäneeseen standardityöryhmään kuului laaja joukko metsätalouden ja metsien käytöstä kiinnostuneiden muiden tahojen edustajia. Kansainvälisen hyväksynnän uudistetut PEFC-standardit saivat elokuussa 2015.

Metsänhoitotöiden laatua seurattava

Tammikuussa käyttöön otetuissa PEFC FI 1002:2014 -kriteereissä tuli useita muutoksia alueellista PEFC-ryhmäsertifiointia koskien.

Uusien vaatimusten mukaisesti PEFC-sertifiointiin sitoutuneella metsänomistajalla tulee olla päätöksenteon tukena ajantasainen tieto tilansa metsävaroista, luontokohteista ja kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä arvio hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotarpeista. Kriteeri koskee metsänomistajia, joilla on sertifioitua metsää vähintään 50 hehtaaria. Vaatimuksen kattaa esimerkiksi Metsään.fi-palvelu.

Täysin uutena vaatimuksena PEFC-sertifioinnissa on metsänhoitotöiden laadun varmistaminen. Metsänomistajille metsäpalveluita tarjoavilla toimijoilla tulee olla käytössään laadunseuranta. Laadunseuranta koskee metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyviä töitä. Metsänhoitotöihin luetaan kuuluviksi maanmuokkaus, kylvö, istutus, taimikon varhaisperkaus sekä taimikonharvennus. Kriteerissä ei ole kuvattu laadunseurannan toteutuksen vaatimuksia.

Energiapuunkorjuussa uudistusaloille on jatkossakin jätettävä biomassaa. Vaatimukset eivät kuitenkaan koske yleis- ja asemakaava-alueiden niitä alueita, joilla ei sovelleta metsälakia.

Tuplasti enemmän säästöpuita

Hakkuissa metsään pysyvästi jätettävien elävien säästöpuiden ja järeiden lahopuiden määrä on uusissa PEFC-kriteereissä tuplaantunut. Kun aiemmin säästö- ja lahopuita piti jättää hehtaaria kohden yhteensä keskimäärin 5 kpl, niin jatkossa vaatimus on 10 kpl hehtaaria kohden. 

”Säästöpuut voi keskittää leimikkotasolla, jolloin ne voidaan suunnitella jätettäväksi metsänhoidollisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, kuten vesistöjen suojakaistoille tai luontokohteiden yhteyteen”, kertoo Tapio Silva Oy:n johtaja Kalle Vanhatalo. ”Säästöpuiksi jätetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita. Niitä ovat esimerkiksi kookkaat haavat, järeät katajat, aiemman puusukupolven järeät puuyksilöt sekä puumaiset raidat, tuomet ja pihlajat.”

Vesistöjen ja pienvesien reunaan jätettävän suojakaistan leveys on vähintään 5–10 metriä. Suojakaistan leveys riippuu maaston muodosta sekä kasvillisuudesta. Esimerkiksi jyrkälle ja vähäpuustoiselle rannalle on syytä jättää leveä suojakaista. Suojakaistalla säilytettävä kerroksellinen kasvillisuus ja rikkomaton maanpinta sitovat itseensä uudistusalalta valuvassa vedessä olevat ravinteet ja kiintoaineksen. Suojakaistojen käsittely on rajoitettua.

Työntekijöiden ja työnantajien vaatimukset laajentuneet

Uusissa kriteereissä työnantajia ja työntekijöitä koskevat kriteerit ovat laajentuneet. 

Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja sanoo: ”Työntekijöitä ja työnantajia koskeva vaatimustaso on tiukentunut ja selkiytynyt. Työn haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin sekä tasa-arvon vaatimukset lisääntyivät. Jatkossa yrittäjien on vakuutettava tarjouskilpailuissa täyttävänsä tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet. Palvelut on hankittava noudattamalla hyviä käytäntöjä. Tilaajan on muun muassa varauduttava palveluntuottajan mahdolliseen vaihtumiseen riittävän pitkällä siirtymäajalla.”

PEFC-kriteeristön toinen uusi vaatimus koskee metsien roskaamista. Metsiin ei saa jättää metsätalouden toimenpiteissä muovi- ja metallijätettä tai vaarallisia jätteitä.

Jatkossa havupuuvaltaisiin taimikoihin on jätettävä lehtipuita täydentävinä taimina. Kriteeri ei kuitenkaan kerro kuinka paljon tai mitä lehtipuita taimikoihin tulee jättää.

Kiinteät muinaisjäännökset on nostettu omaksi kriteerikseen. Aiemmin ne olivat osa energiapuukorjuukriteeriä. Jatkossakin metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että muinaismuistolain vaatimukset toteutuvat.

Lue lisää:
– PEFC FI 1002:2014 ”PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit”
– Syksyn 2015 koulutusmateriaali ”Uudet PEFC FI -kriteerit”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *