Itäisen PEFC-alueen auditointituloksista suuntaviivoja toiminnan kehittämiseen

Alueellisen PEFC-ryhmäsertifioinnin auditoinnit aloitettiin sisäisellä tiedonkeruulla ja itäisen PEFC-alueen osalta toimijakohtainen auditointi suoritettiin kesäkuun alkupuolella.  Toimijakohtaisessa auditoinnissa oli mukana 16 eri metsäalan toimijaa. Tänä vuonna auditoitiin myös suurten puunostajien sertifiointiin mukaan ilmoittamia metsänomistajia omina ryhminään. Tulokset esiteltiin alueen loppukokouksessa.

Yleinen havainto tiedonkeruusta ja auditoinnista oli, että tiedonkeruun yleinen luotettavuus ja tiedon kattavuus ovat parantuneet. Kaikkien sertifiointiryhmän jäsenten tuleekin toimittaa pyydettäessä tietoja KMY:lle sisäiseen tiedonkeruuseen. Kuitenkin kun tarkasteltiin sitä, kuinka hyvin toiminta täyttää sertifiointikriteerien vaatimukset itäisellä PEFC-alueella, lopputulema oli, että toiminnassa on vielä petraamisen varaa. Poikkeamia havaittiin hieman viime vuotta enemmän, yhteensä 10 kpl. Taimikonhoidon tilastojen valmistuessa syyskuun lopulla saadaan vielä tieto taimikonhoidon toteumista.

Auditoija Klaus Yrjönen haastattelee metsuri Rauno Himasta Mikkelin kaupungin taimikonraivauskohteella. Kuva: Maria Nyström

Yhä kattavampien ja ajantasaisempien metsävara-aineistojen ansiosta viranomaistarkastuksista saadaan yhä tarkempaa tietoa toiminnan laadusta ja erityisesti lakikohteiden säilymisestä

Metsälakikohteita ja mahdollisia muita elinympäristöjä oli arvioinnissa hyvin mukana. Valtaosa maastossa havaituista kohteista oli hyvin säästetty ja rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Metsäkeskuksen toiminta on yhdenmukaistunut metsälakikohteiden määrittelyjen ja turvaamisen osalta. Uusilla kaukokartoitusmenetelmillä metsälakikohteiden säilymistä voidaan seurata satelliittikuvatulkinnan perusteella yhä täsmällisemmin ja metsäkeskus ilmoittaa toimijoille metsänkäyttöilmoituksen läheisyydessä olevista kohteista järjestelmällisesti. Näistä ilmoituksista ja metsäkeskuksen opastuksesta huolimatta havaittiin, että metsälakikohteita oli hakattu. Toimijoiden tulisi myös tuoda tiedonkeruussa paremmin ilmi mahdolliset havainnot lakikohteiden käsittelyiden puutteista.

Metsänkäyttöilmoitusten toteutumista seurataan myös satelliittikuvatulkinnan perusteella ja niiden laiminlyönneistä kirjattiinkin myös poikkeama edellisen vuoden tapaan.  Toimijoiden on varmistettava sähkölinjojen ja niiden vierusmetsien, tielinjojen sekä ojalinjojen hakkuissa, että vähintään ympäristöselvitys on laadittu. Etenkin sähkölinjojen vierusmetsän hakkuita on tehty runsaasti. Kaavakohteilla viitataan kaavan laadinnan aikaiseen ympäristöselvitykseen, joten sen on oltava toimijoilla käytössä tai muussa tapauksessa on tehtävä oma selvitys. Usein kaavan laadinnan aikainen selvitys voi olla myös varsin vanha. Hyvänä käytäntönä havaittiinkin, että useat toimijat tekevät metsänkäyttöilmoituksen myös niissä tapauksissa, jossa edellytettäisiin vain ympäristöselvitystä.

Suomen metsäkeskus on laatinut ohjeen erilaisten linjahakkuiden metsänkäyttöilmoituksista sekä ohjeen siitä, millaisissa tilanteissa metsänkäyttöilmoitusta on tarkistettava ja milloin on tehtävä kokonaan uusi ilmoitus. Myös metsälain 10 pykälän mukaisiin elinympäristöihin kohdistuvien metsänkäyttöilmoitusten käsittelyä on täsmennetty. Ohjeet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Uhanalaisten lajien toimintamallia päivitetty

Uuden käytännön mukaisesti Metsäkeskus lähettää Museovirastolle tiedoksi sellaiset metsänkäyttöilmoitukset, jotka kohdistuvat 200 m varoalueelle muinaisjäännösrekisterin pistekoordinaateista. Huomioitavaa onkin, että kohteet eivät yleensä edellytä metsätalouden toimenpiteiden kieltoa, vaan kohteiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, johon Museovirasto tarvittaessa tarjoaa ohjeistusta. Museoviraston viestinä olikin, että metsätalouden toimijat ottavat hyvin ohjeistuksen kohteilla vastaan.

Uhanalaisten lajien huomioiminen metsätaloudessa -toimintamalli on toimijoilla kattavasti käytössä. Arvioinneissa oli myös arvioitu hakkuu liito-orava kohteella, joka oli auditoijan mukaan malliesimerkki hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja kannattaa ottaa esille sekä metsäomistajien neuvonnassa että sidosryhmäviestinnässä. Uhanalaisten lajien toimintamallia on päivitetty mm. lajilistan osalta ja toimintamalli, sekä tietoa lajiturva-hankkeesta löytyy Tapion sivuilta.

Säästöpuissa ja vesiensuojelun huomioimisessa puutteita

Tänäkin vuonna niin toimijoiden ilmoittamissa tuloksissa, kuin myös metsäkeskusten luontolaatukohteissa oli mukana kohteita, joilla säästöpuita ei ollut riittävästi. Jos säästöpuuryhmä määritetään leimikkorajauksen ulkopuolelle, ulkopuolisella luontolaatuarvioijalla voi olla ongelmia tunnistaa säästettyä ryhmää. Monimuotoisuuden kannalta edullisimpien säästöpuuryhmien paikkoja olisi hyvä miettiä jo taimikonhoidosta ja harvennushakkuiden ennakkoraivauksista lähtien.

Leimikko rajautui lähteeseen sekä laajan tihkupintaan ja kosteaan lehtoon. Luontokohde oli huomioitu hyvin metsätalouden toimenpiteissä. Kuva: Laura Harjunpää

Vesiensuojelun toteutuksessa havaittiin tiedonkeruun ja lausuntojen perusteella puutteita, joista kirjattiin poikkeamat kriteereihin 17 ja 18. Maastossa käydyillä neljällä kohteella suojavyöhykkeet olivat tiedossa ja osalla jo oivallisestikin säästetty. Toimijoiden tulisi ojitusmätästys kohteilla kiinnittää jatkossa erityistä huomiota ohjeistukseen ja laadun seurantaan.

Hyvien käytäntöjen jakaminen parantaa toiminnan laatua

Työturvallisuuden hyvät käytännöt, jotka koskevat mm. sähköturvallisuutta, varastointeja ja pienempien sähkölinjojen merkintöjä maastossa, on hyvä tunnistaa ja levittää sertifiointitoimikunnassa ja -ryhmässä.  Toiminta työmailla on parantunut, mutta työmaakohteiden turvallisuusmerkintöjä voisi edelleen kehittää. 112-sovellus tulisi olla puhelimessa kaikilla metsissä työskentelevillä.

Säästöpuuryhmien merkintä maastoon ennakolta helpottaa koneenkuljettajien työtä. Kuva: Maria Nyström

Tänä vuonna kriteerin 23 mukaisten työnantajavelvoitteiden hoitamiseen liittyen tuli lausunnoissa esille useita huomioita. Puutteita oli kirjattu työaikalainsäädännön, kemiallisten vaarojen hallinnan, työehtosopimusten ja jopa työn vaarojen selvittämisen osalta. Arvioinnissa mukana olleet toimijat olivat kuitenkin huolehtineet sekä oman henkilöstönsä, että käyttämiensä urakoitsijoiden osaamisesta hyvin. Toimihenkilöille oli järjestetty säännöllisesti koulutusta ajankohtaisista asioista, esimerkiksi päivitetyistä sertifiointikriteereistä ja lainsäädännön muutoksista. Myös urakoitsijoille on järjestetty mm. Kasvinsuojelututkinto- ja ensiapukoulutusta. Työnantajan tulee huolehtia osaamisen ylläpitämisestä ja koulutusten ajantasaisuudesta, erityisesti kun koulutuksia on vanhentunut korona-aikana.  Työterveyshuolto oli järjestetty asianmukaisesti arvioiduilla toimijoilla, mutta työterveyshuollon käytänteistä on kuitenkin syytä viestiä työntekijöille ja huolehtia, että vaadituissa tarkastuksissa käydään ajallaan.

Sertifiointitoimikunta suunnittelee korjaavia toimenpiteitä

Ulkoinen arvioija esitteli auditoinnin tulokset itäisen alueen sertifiointitoimikunnalle toimikunnan kokouksessa elokuussa. Tämän jälkeen toimikunta nimesi keskuudestaan työryhmän valmistelemaan korjaavia toimenpiteitä toiminnassa esille nousseiden puutteiden korjaamiseksi. Korjaavia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan sen jälkeen, kun sertifiointitoimikunta ja ulkoinen arvioija ovat ne hyväksyneet. Avainroolissa tulevat olemaan eri toimijoille kohdennetut täydennyskoulutukset sekä yleinen tiedottaminen sertifioinnin kannalta tärkeistä asioista. Alueellisen PEFC-ryhmäsertifioinnin auditoinnit jatkuvat pohjoisella- ja läntisellä alueella syys-lokakuun aikana.