8.17.1 Vesistöjen ja lähteiden varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova sekä varjostusta ja monimuotoisuutta turvaava suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Suojakaistan leveys on keskimäärin vähintään 10 metriä, mutta kaikkialla vähintään 5 metriä. Suojakaistalla tehdään vain poimintahakkuita, joissa säilytetään monipuolisesti erikokoista puustoa lehtipuustoa suosien.
Suojakaistalla ei tehdä
– maanmuokkausta
– lannoitusta
– kantojen korjuuta
– pensaskerroksen kasvillisuuden raivausta
– kemiallista torjuntaa kasvinsuojeluaineilla
Uomaltaan alle 2 m leveiden ojamaisten, suoristettujen ja perattujen purojen suojakaista on vähintään 5 m. Suojakaistoilta runkopuut voidaan poistaa. Poikkeukset eivät koske uomia, joissa on Suomen luontaiseen lajistoon kuuluva lohikalakanta. Suojakaistan muut yllä luetellut vaatimukset ovat voimassa.
Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään. Uomaan luontaisesti kaatuneita runkoja ei poisteta.
Norojen läheisyydessä toimitaan kohdan 8.11 vaatimusten mukaisesti.
Uoman ylitykset toteutetaan niin, ettei uomaa merkittävästi muuteta ja sen suuntaan muodostu vettä johtavia painanteita.
Mikäli vesilain mukaan toteutettavat vesitalouden järjestelyt vaativat luonnontilansa menettäneen puron perkaamista ja suojakaistalla liikkumista, voidaan suojakaistavaatimuksista tarvittaessa poiketa perkausta vaativalla alueella.
Metsätien perusparannus ja uuden metsätien rakentaminen toteutetaan niin, että mahdollistetaan vaelluskalojen ja muun vesieliöstön esteetön liikkuminen ja vesiensuojelusta huolehditaan.
Uudistusaloilla, joilta johdetaan vettä laskuojaan, toteutetaan tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet.

Indikaattorit

Käsittelyalueella suojakaista on säilynyt kriteerin edellyttämällä tavalla silloin, kun seurannan perusteella suojakaistan pituudesta yli 90 prosentilla maanpinta on pysynyt rikkoutumattomana ja kasvillisuudessa on säilynyt kerroksellisuutta ja peitteisyyttä.
Uoman ylitykset eivät ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia uoman rakenteeseen eikä uoman suuntaan ole muodostunut vettä johtavia painanteita. Metsäteiden perusparannuksen ja uuden tien rakentamisen yhteydessä rummut ja sillat on asennettu niin, että vesistöihin ei ole luotu esteitä vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden liikkumiselle.
Uudistusaloilta, joilta johdetaan vettä laskuojaan, on toteutettu tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet.

Määritelmät

Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Puroja ovat myös pienet uomat, jossa on vettä ympäri vuoden ja kalan kulku on mahdollista.
Purojen tunnistamiseen voidaan käyttää Ranta10-aineistoa ja lohikalakanta-aineistoa.
Maisemallisista, virkistyskäytöllisistä tai luonnonhoidollisista syistä voidaan raivata pensaskerrosta tai pienikokoista puustoa vesistöjen rannoilla.
Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta.
Kohteiden tunnistamiseen voidaan käyttää lohikalakanta-aineistoa.
Runkoja voi poistaa, mikäli niistä aiheutuu haittaa vesistön virkistyskäytölle, luonnonhoidolle tai tulvan vaaraa.
Käsittelyalue on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta koostuva kokonaisuus tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella.

Mikä on suojakaistalla sallitun poimintahakkuun määritelmä?

Poimintahakkuissa noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksissa kuvattuja poimintahakkuun periaatteita. Poimintahakkuussa voidaan poistaa taloudellisesti arvokasta puustoa kuitenkin niin, että kaistalla säilyy aina myös ylimmän/vallitsevan latvuskerroksen puustoa. Suurimpia puita jätetään sen verran, että alueen puista syntyvä puustoisuus ja varjostus säilyy. Poimintahakkuissa säilytetään puuston kerroksellisuus sekä erityisesti monipuolisesti lehtipuustoa, mikäli tätä kohteella esiintyy.

Luontaisesti puuton rantakaistale ja suojavyöhyke

Suojakaistan lähtöpisteenä on rantaviiva tai säännöllisesti vuosittain tulvivilla alueilla toistuvan tulvatason mukainen rantaviiva ja päätepisteenä hakkuualoilla reunimmainen kanto/uudistusaloilla reunimmainen muokkausjälki. Suojakaista vaaditaan silloin kun toimenpidealue rajautuu suoraan vesistöön tai pienveteen. Jos vesistön ja toimenpidealueen välissä on jokin muu elinympäristö, esim. kallioalue, ei suojakaistaa enää vaadita sen jälkeen.