8.2.1 Korjattaessa latvusmassaa ja kantoja hakkuualoilta toimitaan tavoilla, jotka ottavat huomioon hakkuualan puuntuotoskyvyn ja monimuotoisuuden sekä vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat. Energiapuun korjuussa tulee noudattaa myös muita standardin vaatimuksia.
Uudistushakkuualoille jätetään korjaamatta biomassaa:
– latvusmassaa noin 30 % mahdollisimman tasaisesti
– säästökantoja vähintään 25 kpl/ha, savi- ja silttimailla vähintään 50 kpl/ha
– lisäksi aiemmissa hakkuissa jääneet kannot sekä alle 15 cm paksut kannot.
Juurikäävän saastuttamilta alueilta voidaan korjata kaikki havupuun kannot.
Energiapuun korjuussa noudatetaan seuraavia kohdevalintaperusteita.
a) uudistusalojen latvusmassan korjuuseen sopivat kohteet:
– kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat.
b) uudistusalojen kantojen korjuuseen sopivat kohteet:
– kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat
– jos uudistusalalla on männynjuurikääpää, kaikki kangasmaiden kasvupaikat karukkokankaita lukuun ottamatta.
c) kasvatushakkuiden kokopuun korjuuseen sopivat kohteet:
– kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat ja vastaavat turvemaat.
Kuitenkin jos kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 %, kokopuun korjuuta ei tule tehdä
d) boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa latvusmassaa voidaan korjata tai tehdä kokopuun korjuuta, jos metsikön puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.
Biomassan säästämistä koskevat vaatimukset eivät koske yleis- ja asemakaava-alueiden niitä alueita, joilla metsälakia ei sovelleta.
Indikaattorit
Energiapuun korjuu on tapahtunut alueella kriteerin edellyttämällä tavalla, kun edellä mainittujen arviointitunnusten (korjuukohteiden valinta, uudistushakkuualoille jätettävän biomassan vähimmäismäärä) suhteen erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen kohteiden osuus korjuualasta on seurannan tulosten perusteella vähintään 90 %.
Määritelmät
Latvusmassaa ovat latvat, oksat, neulaset ja lehdet. Työn tilaajalla on ohjeet latvusmassan jättämistä koskevan vaatimuksen toteuttamiseen. Säästökannoiksi lasketaan viimeisimmässä hakkuussa syntyneet, halkaisijaltaan yli 15 cm paksut kannot.
Seuranta voi olla sertifikaatin haltijan tai toimijan oma seurantajärjestelmä tai esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen toteuttama luonnonhoidon laadunseuranta.
