Korjaavat toimenpiteet vuoden 2024 auditointipoikkeamiin tiedotettiin sertifiointiin sitoutuneille metsäorganisaatioille ja yrittäjille alkuvuodesta järjestetyissä webinaareissa. Tiivistelmät, webinaaritallenteet ja muut materiaalit löytyvät KMY:n verkkosivuilta osoitteessa https://kestavametsa.fi/korjaavat-toimenpiteet/.
Korjaavien toimenpiteiden jalkautumista arvioidaan kuluvan vuoden auditoinneissa. Itäinen alue tarkastetaan alkukesästä ja pohjoinen sekä läntinen alue syksyllä 2025. Sertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden tuleekin perehtyä edellisvuoden auditointituloksiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ja varmistaa, ettei auditoinneissa havaittuja puutteita löydy omasta toiminnasta. Omia toimintamalleja on hyvä tarkastella aika ajoin, jotta mahdollisten poikkeamien ennaltaehkäisy toimii tarkoituksenmukaisesti. Auditointeja, poikkeamia ja toiminnan tarkastamista on hyvä ajatella oppimisprosessina, jonka tavoitteena on kehittää toimintaa entistä paremmaksi. Laadukkaasta toiminnasta hyötyy koko metsäala!
Keskeisiä aihepiirejä, joihin huomiota tulee erityisesti kiinnittää
Työterveyden ja -turvallisuuden kannalta keskeistä on varmistaa, että lakisääteisistä työnantajavelvoitteista on huolehdittu. Työterveyshuollon kanssa on tehty kirjallinen sopimus, kaikki työntekijät on ilmoitettu työterveyteen ja he ovat käyneet työterveystarkastuksissa suunnitelman mukaisesti. Lisäksi työpaikalta tulee löytyä kirjallisena ajantasainen työn vaarojen selvityksen ja arvioinnin dokumentti. Riskinarvioinnin pohjalta työpaikalle tulee olla laadittuna kirjalliset työturvallisuusohjeet. Työpaikan riittävä ensiapuvalmius tulee olla määriteltynä ja EA-kurssien voimassaolot tulee tarkastaa niiltä, joilta suunnitelma koulutusta edellyttää. Turvavarusteiden olemassaolo ja ajantasaisuus on hyvä tarkastaa aika ajoin. On tärkeää, että työpaikan perehdytyskäytäntö tekee työntekijät tietoisiksi työturvallisuusohjeistuksesta ja saa heidät toimimaan ohjeiden mukaisesti työtä tehdessään. Työnantajan tulee puuttua mahdollisiin havaitsemiinsa työturvallisuusriskeihin sekä turvallisuusohjeiden laiminlyöntiin.
Työnantajien on varmistettava, että he noudattavat toiminnassaan lakisääteisiä työnantajavelvoitteitaan ja alan yleissitovia työehtosopimuksia. Ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla on muistettava, että heitä tulee informoida oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työntekijöinä Suomessa ja lisäksi työhön perehdytyksen tulee tapahtua työntekijän ymmärtämällä kielellä. Ulkomaalaisella työntekijällä tulee olla käytettävissään tulkkaustaitoinen henkilöä töihin liittyvissä asioissa. Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös ulkomaalaisia työntekijöitä ja heitä on kohdeltava tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Sovellettava TES tulee olla kirjattuna työsopimukseen ja työaikakirjanpidon järjestämisessä sekä palkan ja lisien maksussa tulee noudattaa TES:in minimiehtoja. Työnantajien lakisääteinen velvollisuus on myös seurata työntekijöiden enimmäistyöaikaa.
Urakanantajina toimivien yritysten tulee noudattaa toiminnassaan tilaajavastuulakia ja tehdä sen vaatimat tarkastukset urakkaa tarjoavasta yrityksestä aina ennen urakointisopimuksen solmimista, sekä vuosittain, mikäli sopimus on jatkuva tai yli vuoden mittainen. Urakointisopimusta ei tule solmia, mikäli urakantarjoaja ei toimita dokumentteja tai ei niiden perusteella täytä asetettuja vaatimuksia. Sopimusneuvotteluissa on hyvä käydä läpi keskeiset työnantajavelvoitteet ja varmistaa niiden täyttyminen alihankkijayrityksessä. Läpikäyntiin voi hyödyntää KMY:n urakananantajille tarkoitettua tarkastuslistaa. Alihankkijoiden PEFC-sitoutuminen tulee tarkastaa PEFC Suomen yrittäjärekisteristä. Alihankkijan on kuuluttava sertifiointiin voidakseen urakoida sertifioiduissa metsissä. Urakointiketjut kannattaa pitää lyhyinä ja kehittää menettely, jolla varmistetaan, että kaikki työmaalla toimivat yritykset noudattavat lakia ja sertifiointivaatimuksia toiminnassaan.
Metsän- ja luonnonhoidon laadun osalta eritysitä huomiota tulee kiinnittää arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien elinpaikkojen huomioimiseen metsätalouden toimenpiteissä. Erityiskohteiden suunnittelussa on varmistettava tiedonkulku, sekä riittävät maastomerkinnät ja työohjeet. Varovaisuusperiaatteen mukaan toimiminen, sekä tiivis yhteistyö metsänomistajan, toimenpiteen toteuttajan ja viranomaisten välillä ovat hyviä käytäntöjä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.
Ensimmäisissä koneellisissa hakkuissa on varmistettava, että kohteelle jää hakkuun jälkeen riittävä määrä kuollutta puustoa. Mikäli luontaisesti kuollutta puuta ei ole, tulee tehdä tekopökkelöitä erityisesti lehtipuista. Myös elävien säästöpuiden sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota jo taimikon hoidossa ja ensimmäisissä harvennuksissa. Hyvin sijoitellut tiheiköt muodostavat mahdollisesti tulevaisuudessa hyviä säästöpuuryhmiä. Mikäli lehtipuita ei säästetä taimikonhoidossa ja harvennuksissa, päätehakkuulla säästöpuiksi on mahdollista jättää vain taloudellisesti arvokkaampaa tukkipuustoa.
Vesistöjen läheisyydessä toimittaessa sekä vettä johtavissa maanmuokkaus- ja ojitustoimenpiteissä on huolehdittava vesiensuojelusta. Vähäistä suuremmista ojitus- ja ojitusmätästyshankkeista on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen, joka arvioi luvantarpeen. Suojakaistatarve kullekin vesistölle ja pienvedelle tulee arvioida jo kohteen suunnittelussa, jolloin varmistetaan, onko kyseessä lakikohde vai sovelletaanko kohteella PEFC-suojakaistaa. Suojakaistat on hyvä merkitä maastoon ja kirjata käsittelyohjeet selkeästi työmaaohjeisiin. Uoman ylittämistä koneella sulan maan aikaan tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Vesistöjen huomiontiin tukea saa muun muassa Metsäammattilaisten pienvesioppaasta.
Vuoden 2024 auditoinnissa kirjattiin poikkeamat seuraaviin vaatimuksiin:
