Yhä useammin puhutaan metsän muista arvoista, joilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä metsä meille tarjoaa puuntuotannon lisäksi. Tilastot osittavat, että metsästys ja riista ovat suomalaisille tärkeimpiä näistä arvoista, jos metsäluontoa itsessään ei oteta lukuun. Metsästys liitetään yleensä osaksi metsän virkistysarvoja.
Perinteisesti riista, tai tarkemmin sanottuna suurin riistaeläimemme hirvi, liitetään ensisijaisesti metsävahinkoihin. Metsä- ja riistakeskus yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti riistaa huomioivan metsätalouden suositusten kehittämiseen. Melko yksinkertaisilla menetelmillä luodaan otolliset olosuhteet tiheämmille riistakannoille ja samalla pystytään myös hallitsemaan metsiin kohdistuvia vahinkoja. Tämän rinnalle on tutkimustulosten perusteella laadittu suosituksia sorkkaeläinkannan kestävästä hoidosta. Valikoivalla metsästyksellä pystytään saavuttamaan hallittu riistakanta.
Riistan huomioiva metsätalous luo sekä ravintoa, että suojaa riistalle. Toimenpiteillä ei ole vaikutusta metsän taloudelliseen tuottoon, vaan enemmänkin ne liittyvät asennemuutokseen. Riistan lisäksi käytetyt menetelmät hyödyttävät myös monia muita lajeja ja luonnon monimuotoisuutta. Kun riistan huomioiminen yleistyy ja sitä tehdään suuremmilla yhtenäisillä alueilla, hyödyt myös moninkertaistuvat.
Kuva: Tilanhoitajat – Skogssällskapet Finland Oy Ab
Talven aikana hirvi tarvitsee ravinnokseen mäntyä ja erilaisia lehtipuita. Kesällä ruokalistalle kuuluu lähinnä lehtipuita. Viljelemällä mäntyä luodaan samalla ravintoa myös hirville. Kylvö ja luontainen uudistaminen tuottavat yleensä niin paljon mäntyä, että sitä riittää myös hirvelle. Erityisesti taimikonhoidon yhteydessä kannattaa näitä puulajeja jättää riittävästi, eikä lähteä poistamaan niitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Riistan ruokailua estävän Tricon-aineen avulla voidaan hallita sorkkaeläimien laiduntamista tehokkaasti ja rajoittaa näin vahinkoja. Hyviä ruokailupaikkoja voidaan hirvi-, sekä muille riistaeläimille luoda erilaiselle reuna-alueille, kuten metsäteiden, peltojen ja soiden reunaan, sekä voimajohtojen alle.
Vesi on elintärkeää kaikille eläinlajeille. Luomalla erikokoisia vesimuodostelmia metsäympäristöön voidaan hyödyttää monia eri riistalajeja. Muodostelmia luodaan pääasiassa patoamalla erikokoisia painanteita tai soistuneita alueita, jotka eivät muutenkaan soveltuisi puuntuotantoon parhaalla tavalla. Niiden koko voi vaihdella muutamista aareista useisiin hehtaareihin. Erityisesti Suomen Riistakeskus on viime vuosina käynnistänyt monia uusia hankkeita. Näihin hankkeisiin on myös mahdollista hakea erilaisia ympäristötukia. Kesällä vedessä elää miljoonia hyttystoukkia ja muita proteiinipitoisia vesieläimiä, joista vesilinnut saavat ensimmäisinä elinviikkoinaan ravintoa ja joista kuoriutuvista hyönteisitä metsäkanalinnut ovat riippuvaisia.
Kuva: Tilanhoitajat – Skogssällskapet Finland Oy Ab
Täysikasvuisilla metsäkanalinnuillamme on erilaisia tarpeita. Kaikille yhteistä on kuitenkin se, että ne tarvitsevat tiheikköjä suojakseen, joita voidaan jättää metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Metso tarvitsee mäntyä ja osittain myös haapaa, jota se voi käyttää ravinnokseen, teeri taas tarvitsee ennen kaikkea koivua ja pyy suosii leppää.
Villisika on kiistanalainen riistalaji, joka leviää maassamme kaakosta riippumatta siitä, toivommeko sitä vai emme. Niitä on jo paljon, varsinkin maan itäosissa, ja kannan ennustetaan leviävän suhteellisen nopeasti myös muualle Etelä- ja Keski-Suomeen, jos talvet ovat leutoja ja vähälumisia. Näistä porsaista tarvitsemme lisää oppia, jotta voimme myös hallita tätä riistalajia tehokkaasti ja järkevästi tulevaisuudessa. Metsätaloudessa villisika ei aiheuta suuria haasteita, vaan toimii enemmänkin luonnollisena maaperän parantajana.
Kuva: Tilanhoitajat – Skogssällskapet Finland Oy Ab
Riistan arvo on nousussa. Esimerkiksi Ruotsin eteläosissa kiinteistöjen hinnat korreloivat enemmän riistan-, kuin puun määrään nähden. Puu on taloudellisesti ottaen toivottavasti aina metsäomaisuuden arvokkain osa, mutta riista tulee hyvänä kakkosena. Riistan arvo metsänomistajalle nähdään yleensä virkistyksenä tai riistan lihana. Metsänomistajat ovat tässä etuoikeutetussa asemassa, koska riista- ja metsästysoikeudet kuuluvat maanomistajille. Yhdistämällä riistaa huomioivaa maa- ja metsätaloutta, sekä valikoivaa metsästystä suuremmilla alueilla voimme säilyttää vahvat riistakannat ja samalla minimoida riistavahingot. Yhä useammat ihmiset näkevät metsästyksen jälleen tapana hankkia ruokaa. Tunne siitä, että pystyy itse pyydystämään raaka-aineen viikonlopun illalliselle, on vahva. Yhä useammalle metsänomistajalle ja riistayrittäjälle erilaisten metsästyselämysten järjestäminen avaa myös uusia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia maaseudulle koko maassa.
Tomas Landers
Asiakaspäällikkö, Tilanhoitajat – Skogssällskapet Finland Oy Ab
PEFC-kriteerissä 29: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään, edellytetään että Metsäorganisaatiot ja metsästysorganisaatiot tekevät yhteistyötä riistavahinkojen ehkäisemiseksi, riistanhoidon edistämiseksi ja riistaeläinten elinympäristöjen turvaamiseksi.
