Itäisen PEFC-ryhmäsertifiointialueen vuosiauditoinnissa kirjattiin vakava poikkeama työnantajavelvoitteiden noudattamiseen liittyen – urakointi- ja alihankintaketjujen varmistaminen avainasemassa poikkeaman sulkemiseksi
Itäisen ryhmäsertifiointialueen auditointitulokset julkaistiin alueen vuosiauditoinnin loppukokouksessa 6.9. Alueelle kirjattiin yhteensä 8 poikkeamaa, joista 1 vakavana ja 7 lievänä. Lisäksi kirjattiin 7 havaintoa, jotka voivat toistuessaan johtaa poikkeamaan seuraavan vuoden auditoinnissa. Poikkeamien ja kehityskohteiden lisäksi alueen sertifiointiyritys on antanut positiivista palautetta havaitsemiinsa onnistumisiin liittyen. Havaittuihin poikkeamiin on laadittava korjaavat toimenpiteet koko aluetta koskien, jotta sertifiointiyritys voi päättää sertifikaatin jatkamisesta.
Kuva 1: Itäinen ryhmäsertifiointialue käsittää Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Alueelle myönnetty sertifikaatti kattaa tällä alueella sijaitsevat yksityiset metsäkiinteistöt, jotka on liitetty sertifioinnin piiriin. Metsäalan yrittäjien, yritysten ja organisaatioiden on sitouduttava metsäsertifiointiin voidakseen toimia PEFC-sertifioiduissa metsissä.
Itäisen alueen vuosiauditoinnin toteutti alueelle sertifikaatin myöntänyt sertifiointiyritys DNV Business Assurance Oy. Kyseessä oli vuosittainen seuranta-auditointi, jossa arvioitiin, onko aiemmin myönnetyn sertifikaatin jatkamiselle edellytyksiä. KMY koosti auditointia varten kevään 2024 aikana tietoa sertifiointivaatimusten noudattamisesta itäisellä ryhmäsertifiointialueella. Tietoa pyydettiin muun muassa lakia valvovilta viranomaisilta ja sertifiointiin sitoutuneilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Tietolähteenä hyödynnettiin myös virallisia tilastoja. Sertifiointiyritys perehtyi KMY:n koostamaan tietoon sekä arvioi KMY:n ja toimikuntien toimintaa erityisesti ryhmänhallinnan, puutteisiin reagoinnin, toiminnan kehittämisen sekä sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta.
Edellisten lisäksi sertifiointiyritys toteutti toimijakohtaisia tarkastuksia, joissa arvioitiin sertifiointivaatimusten toteutumista yksittäisen metsäalan yrityksen tai organisaation toiminnassa. Itäisellä alueella toimija-auditoinneissa arvioitiin yhteensä 17 toimijaa ja tarkastettiin noin 50 maastokohdetta. KMY julkaisee sertifiointiyrityksen laatiman auditointitulosten tiivistelmän verkkosivuillaan kuluvan syksyn aikana. Alueelle kirjatut poikkeamat on koottu PDF-tiedostoon, jonka linkki löytyy artikkelin alusta.
Vakava poikkeama kirjattiin Teollisuusliiton KMY:lle toimittaman lausunnon pohjalta. Lausunto koski Aluehallintoviraston (AVI) metsäalan yrityksiin tekemiä tarkastuksia, joissa oli havaittu puutteita työ- ja ulkomaalaislainsäädännön noudattamisessa. Vastaavista havainnoista kirjattiin poikkeama jo vuoden 2023 auditoinneissa, eikä havaittujen laiminlyöntitapausten määrä ollut vähentynyt oleellisesti. Puutteisiin onkin nyt reagoitava tehokkaasti, jotta itäisen alueen metsäsertifikaatti saadaan säilytettyä.
Vakavan poikkeaman taustalla olevat tapaukset liittyivät erityisesti ulkomaalaisen työvoiman käyttöön metsänhoidon töissä. Tarkastuksissa paljastui muun muassa palkanmaksuun ja yleissitovan työehtosopimuksen noudattamiseen liittyviä puutteita, työaikakirjanpidon laiminlyöntejä, työterveyshuollon järjestämiseen ja työhöntulotarkastusten toteutumiseen liittyviä puutteita sekä työlupiin ja lähetettyjen työntekijöiden ilmoittamiseen liittyviä puutteita. Neljän työnantajan todettiin syyllistyneen syrjintään työntekijän alkuperän perusteella ja yhdessä tapauksessa kevytyrittäjinä toimivien ulkomaalaisten henkilöiden todettiin olevan tosiasiassa työsuhteessa, koska työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät. Metsänomistajille metsänhoidonpalveluja tarjoavien toimijoiden on hyvä tiedostaa ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvät riskit ja varmistaa, että työt tilataan yritykseltä, jolla on asiat kunnossa.
Puutteita havaittiin myös työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin liittyen. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kartoitettava työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle työstä aiheutuvat riskit ja vaaratekijät ja laadittava näistä kirjallinen työpaikkaselvitys. Kaikki AVI:n tarkastamat työnantajat eivät olleet tehneet tai teettäneet kirjallista vaarojen selvittämistä ja arviointia, vaan asioita oli käyty läpi suullisesti. Työturvallisuuteen liittyviä yksittäisiä havaintoja olivat esimerkiksi sektorisuojien puuttuminen käytössä olleista raivaussahoista, sekä puuttuva kemikaaliluettelo ja siihen liittyvät käyttöturvallisuustiedotteet.
Alueellisten metsäsertifiointitoimikuntien edustajista, sekä asiantuntijaedustajista koostuva valtakunnallinen työryhmä kokoontuu kuluvan syksyn aikana laatimaan poikkeamiin korjaavat toimenpiteet. Vakavaa poikkeamaa koskien korjaavat toimenpiteet on tiedotettava sertifiointiyritykselle kolmen kuukauden kuluessa auditoinnin loppukokouksesta. Poikkeamien sulkeminen on edellytyksenä sertifikaatin jatkamiselle.
Sertifiointiyritys arvioi laadittujen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta, jonka perusteella se päättää poikkeamien sulkemisesta ja sertifikaatin myöntämisestä. KMY tiedottaa sertifiointiin sitoutuneita toimijoita korjaavista toimenpiteistä heti niiden hyväksymisen jälkeen loppuvuodesta. Jokaisen sertifioinnissa mukana olevan tahon tulee aktiivisesti seurata aiheeseen liittyvää viestintää ja jalkauttaa valtakunnallisen työryhmän laatimat korjaavat toimenpiteet omaan organisaatioonsa toiminnan laadun varmistamiseksi ja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.
Lieviä poikkeamia yrittäjyyttä ja työelämää ohjaavien vaatimusten toteutumiseen aiheutui PEFC-sitoutumattoman urakoijan käyttämisestä, puutteellisesti toteutetuista tilaajavastuulain tarkastuksista, urakointisopimusten solmimisesta suullisesti, sekä puuttuvasta TES-kirjauksesta urakointisopimuksessa tilanteessa, jossa käytetyllä urakoijalla oli työntekijöitä. Lisäksi tarkastetulla PEFC-metsissä toimivalla toimijalla ei ollut esittää näyttöä siitä, miten se oli varmistanut, että työn toteuttajilla on osaaminen päivittyneisiin PEFC-vaatimuksiin. Puutteita löytyi myös lakisääteisesti vaadittujen ammattipätevyyksien ja muiden metsuri- ja puunkorjuutyössä vaadittujen keskeisten tutkintojen voimassaolon ylläpidosta.
Metsänhoidon ja puunkorjuun suunnitteluun liittyen kirjattiin lievät poikkeamat metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönteihin, KEMERA-tukien takaisinperintöihin, sekä metsätuholain mukaisen omavalvontasuunnitelman puuttumiseen liittyen.
Metsätalouden toimenpiteiden toteutukseen liittyen kirjattiin lievä poikkeama liian vähäisestä tekopökkelöiden määrästä harvennus- ja energiapuuhakkuissa, joissa luontaista kuollutta puustoa ei ollut riittävästi. Havaintona nousi myös yksittäinen maastokohde, jossa harvennushakkuu oli ulottunut osittain metsäkeskuksen tulkintasuosituksen mukaiselle metsälakikohteen suojavyöhykkeelle. Elinympäristöjen säilymisen kannalta on tärkeää, että ennalta tiedossa olevat kohteet merkitään asianmukaisesti maastoon. Ennalta tuntemattomien, yllättäen hakkuussa vastaan tulevien elinympäristöjen osalta tulee miettiä selkeä toimintamalli, miten kohteet saadaan huomioitua toimenpiteissä. Toimivat yhteydenpitokäytännöt korjuusta vastaavan urakoijan ja työmaan suunnittelijan välillä, sekä varovaisuusperiaatteen mukaan toimiminen, ovat toimivaksi todettuja käytäntöjä. Leimikon säästöpuut voidaan esimerkiksi keskittää paikkaan, joka erottuu ympäröivästä maastosta, mutta josta ei löydy erillistä merkintää kartalta.
Auditoinneissa kiinnitetään myös huomiota hyvään työnjälkeen ja toimiviin toimintatappoihin. Yleisesti ottaen säästöpuiden sijoittaminen ekologisesti järkevään paikkaan on kehittynyt vuosien varrella ja onnistuneet säästöpuuvalinnat keräävät usein kiitosta maastokohteilla. Kartoilta puuttuvia elinympäristöjä on myös onnistuttu säilyttämään toimenpiteissä.
Kuva 2 ja 3: Metsäkoneen kuljettaja oli löytänyt ja jättänyt käsittelemättä kuvissa näkyvän tihkupinnan. Kohteesta ei löytynyt karttamerkintää, eikä siitä ollut tullut tietoa metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Toimija-auditoinnissa mukana olleella toimijalla oli urakoijilleen annettu yleisohje toimia varovaisuusperiaatteen mukaan aina, jos jotakin erityistä tulee hakkuissa vastaan.
Kuva 4: Soistuneen lammen reunaan oli jätetty harvennushakkuussa runsas suojavyöhyke. Suojavyöhyke oli rajattu metsälakilammelle määritetyn mukaisesti, ja lisäksi rajauksen ulkopuolelle oli keskitetty säästöpuita säilyttämään alueen ekologista arvoa. Suojakaistan vaihettumisvyöhykkeelle tyypilliset piirteet, kuten pensaskerros ja lehtipuusto sekä luontaisesti kuolleet puut ylläpitävät lähialueen monimuotoisuusarvoja ja tarjoavat elinympäristön vaihettumisvyöhykkeille tyypillisille lajeille.
Kuva 5: Joen varren metsäluhta oli rajattu reilusti hakkuutoimenpiteiden ulkopuolelle. Puustoa oli harvennettu vasta rinteessä, jonne tulvavesi ei enää ulotu. PEFC-standardin tarkoittamia tulvametsiä ja metsäluhtia luonnehtii vuotuinen tulvarytmi. Meren, järvien, jokien ja purojen luontaisen tulvimisen ja pintaveden vaihtelujen aikaansaamien kangasmaiden tulvametsiköiden ja turvemaiden metsäluhtien tärkein ominaispiirre on pintaveden luonnollinen vaihtelu, jota säilytetään jättämällä alueet ojittamatta. Puustoa voidaan käsitellä kasvatus- ja suojuspuuhakkuin tai yksittäisiä puita poistamalla lahopuun säilyminen turvaten.
