Alueelle kirjattiin yhteensä 11 lievää poikkeamaa. Poikkeamien määrä pysyi samana edellisvuoteen nähden. Havaittuihin poikkeamiin on laadittava korjaavat toimenpiteet koko aluetta koskien. Korjaavien toimenpiteiden laatimisesta vastaa alueellisten metsäsertifiointitoimikuntien jäsenistä sekä asiantuntijaedustajista koostuva valtakunnallinen PEFC-työryhmä.
Kuva 1: Läntinen ryhmäsertifiointialue käsittää Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnat. Metsäalan yrittäjien, yritysten ja organisaatioiden on sitouduttava metsäsertifiointiin voidakseen toimia PEFC-sertifioiduissa metsissä.
Läntisen alueen vuosiauditoinnin toteutti alueelle sertifikaatin myöntänyt sertifiointiyritys Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy. Kyseessä oli vuosittainen seuranta-auditointi. KMY koosti auditointia varten kevään 2024 aikana tietoa sertifiointivaatimusten noudattamisesta. Tietoa pyydettiin muun muassa lakia valvovilta viranomaisilta ja sertifiointiin sitoutuneilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Tietolähteenä hyödynnettiin myös virallisia tilastoja. Sertifiointiyritys perehtyi KMY:n koostamaan tietoon sekä arvioi KMY:n ja toimikuntien toimintaa erityisesti ryhmänhallinnan, puutteisiin reagoinnin, toiminnan kehittämisen sekä sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta.
Tämän lisäksi sertifiointiyritys toteutti toimijakohtaisia tarkastuksia, joissa arvioitiin sertifiointivaatimusten toteutumista yksittäisten metsäalan yritysten ja organisaatioiden toiminnassa sertifioiduissa metsissä. Läntisellä alueella toimija-auditoinneissa arvioitiin yhteensä 19 toimijaa ja tarkastettiin 62 maastokohdetta. KMY julkaisee sertifiointiyrityksen laatiman auditointitiivistelmän verkkosivuillaan, kun korjaavat toimenpiteet on hyväksytty.
Sertifiointiyritys arvioi aluetta auditointiprosessissa kerätyn näytön ja tehtyjen havaintojen pohjalta. Mikäli samasta puutteesta tehdään useampi havainto, siitä kirjataan koko ryhmälle poikkeama. Poikkeama voidaan kirjata tapauskohtaisesti myös yksittäisten havaintojen perusteella. Poikkeama kirjataan lievänä tai vakavana. Poikkeamien lisäksi auditointiraporttiin kirjataan myös kommentteja, jotka on syytä huomioida, jotta niistä ei muodostu poikkeamaa seuraavien vuosien auditoinneissa.
Auditoinneissa kiinnitetään huomiota myös hyvään työnjälkeen ja toimiviin menettelytappoihin sertifiointivaatimusten noudattamiseksi. Positiivista palautetta tuli muun muassa selkeistä työturvallisuusohjeista ja työturvallisuuden valvonnasta, sekä hyvin toteutetusta naveromätästyksestä, jossa maanpintaa oli rikottu maltillisesti vain sen verran, mikä oli välttämätöntä uudisalan kuivattamiseksi. Toimijoilta löytyi myös hyviä, varovaisuusperiaatteen mukaisia ohjeita elinympäristöjen lähellä toimimiseen.
Alueellisten metsäsertifiointitoimikuntien jäsenistä, sekä asiantuntijaedustajista koostuva valtakunnallinen PEFC-työryhmä kokoontuu kuluvan syksyn aikana laatimaan poikkeamiin korjaavat toimenpiteet.
KMY tiedottaa sertifiointiin sitoutuneita toimijoita korjaavista toimenpiteistä heti niiden hyväksymisen jälkeen loppuvuodesta. Jokaisen sertifioinnissa mukana olevan tahon tulee aktiivisesti seurata aiheeseen liittyvää viestintää ja jalkauttaa valtakunnallisen työryhmän laatimat korjaavat toimenpiteet omaan organisaatioonsa toiminnan laadun varmistamiseksi ja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.
Kuvia kohteilta, jotka keräsivät auditoijilta positiivista palautetta:
Kuva 2: Tekopökkelöt oli jätetty suojaamaan maalahopuuta maanmuokkaustoimenpiteiltä.
Kuva 3: Ensiharvennuksen korjuujälki oli hyvä, vaikka lähtötilanne oli korjuun kannalta haastava. Tekopökkelöitä oli tehty hieskoivuista vaadittu määrä lisäämään lahopuun määrää kohteella.
Kuva 4: Haaparyhmä ja sen alla oleva tiheikkö oli hyvä säästöpuuvalinta päätehakkuussa.
Kuva 5: Uudistusalan muokkaus oli toteutettu asianmukaisesti maltillisena naveromätästyksenä, jossa naverot oli kaivettu riittävän kauas ojista ja pidempien naveroiden väliin oli jätetty kaivukatkoja helpottamaan kohteella liikkumista.
Kuva 6: Pesäpuu oli säilynyt asianmukaisesti hakkuussa. Ympärille oli keskitetty runsaasti säästöpuita.
Kuva 7: Kohde oli suunniteltu ja toteutettu talvella. Järven ranta erottui muusta kuviosta runsaan lehti- ja lahopuustonsa takia. Hakkuun suunnittelija päätti varovaisuusperiaatteen mukaan rajata lehtipuuvyöhykkeen kokonaan toimenpiteen ulkopuolelle, sillä ei ollut varmuutta siitä voisiko kyseessä olla metsälakikohde. Esimerkiksi rehevän lehtolaikun tunnistaminen talvella on mahdotonta ja varoivaisuusperiaatteen mukaan toimiminen perusteltua, mikäli suunnittelua ei voida siirtää kesään. Rannan tuntumassa oli loppukesälläkin märkää, joten ranta on todennäköisesti myös PEFC-standardin turvaama tulvametsä ja elinympäristönä arvokas.
